Hilkka Pietilä kuva

Hilkka Pietilä

MMM, Suomen YK-liitto 1963-1990, tietokirjailija

Hilkka Pietilä on syntynyt maalaistalon tyttärenä Kiikassa (nykyisin osa Sastamalan kaupunkia), tullut ylioppilaaksi Tyrvään Yhteiskoulusta Vammalassa 1950 ja suorittanut maatalous- ja metsätieteitten maisterin tutkinnon, pääaineina ravintokemia, mikrobiologia ja kodintaloustiede, Helsingin yliopistossa 1956.

Hänen sukunsa on elänyt maanviljelijöinä samassa kylässä Satakunnassa ainakin Kustaa Vaasan maakirjoista asti. Siinä elämänmuodossa lapset kasvatettiin tekemään moninaisia töitä tilalla sitä mukaa, kun heidän kykynsä ja voimansa kasvoivat. Sillä tavoin jokainen oppi työn mielekkyyden ja sisällön perheen välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseksi. Myös luonnollinen suhde eläimiin ja luontoon oli osa elämän autenttista sisältöä.

Hilkka Pietilän tärkein työpaikka oli Suomen YK-liitto, jossa hän toimi pääsihteerinä vuosina 1963-1990. Tässä työssä hänellä oli tilaisuus perehtyä monipuolisesti YK- järjestelmän toimintaan, osallistua monina vuosina YK:n yleiskokouksen istuntoihin ja moniin YK:n suuriin konferensseihin - toisinaan virallisen valtuuskunnan jäsenenä, toisinaan YK-liittojen maailmanliiton WFUNAn tarkkailijana tai osanottajana kansalaisjärjestöjen rinnakkaistapahtumiin.

Häntä on kiinnostanut erityisesti YK:n taloudellinen ja sosiaalinen kehitystoiminta, ihmisoikeudet ja YK:n toiminta naisten aseman edistämiseksi. Hän osallistui eri ominaisuuksissa mm. kaikkiin neljään YK:n järjestämään maailmankonferenssiin naisten aseman edistämiseksi Meksiko Cityssä 1975, Kööpenhaminassa 1980, Nairobissa 1985 ja Pekingissä 1995. Näitä asioita hän on seurannut aktiivisesti myös sen jälkeen, kun hän erosi YK-liitosta 1990.

Hän on vuosien varrella ollut mukana myös useissa kansainvälisissä naisverkostoissa, jotka kritisoivat ja vastustavat globalisaatiota nykyisillä ehdoilla, kaupan ja rahaliikenteen vapauttamista sekä uusliberalistista talouspolitiikkaa. Hän on viime vuosikymmeninä kehitellyt kokonaiskuvaa ihmisen taloudesta, johon kuuluu kolme erilaista ja erilaisin ehdoin toimivaa komponenttia: viljelytalous, kotitaloudet ja teollis-kaupallinen talous.

1990-luvun alussa hän teki aloitteen YK:n taloudellista ja sosiaalista toimintaa koskevan opetuksen aloittamisesta Helsingin yliopistossa ja piti siitä yleissivistävän luentosarjan silloisen Kehitysmaainstituutin kurssina vuosina 1990-95. Vuosina 2000-2008 hän on luennoinut Kehitysmaatutkimuksenlaitoksen kurssilla "Globalisaatio, kehitys ja Kansainväliset järjestöt". Erottuaan YK-liitosta hän on toiminut vapaana tutkijana, kirjoittajana ja aktivistina.